Meditaatio


Meditaatio on kuulunut kristilliseen perinteeseen alusta saakka. Perinne katosi lähes näkymättömiin vuosisatojen aikana, kunnes nousi voimakkaammin esiin modernin hengellisyyden etsimisen myötä 1960-luvulta alkaen. Kristillinen meditaatio eri muodoissaan yhdistää hengellisiä etsijöitä ympäri maailmaa.

Sydämen hiljaiseen rukoukseen kuljettava meditaatio on kaikille uskonnoille yhteistä hengellistä viisautta. Meditaatioon sisältyvä yksinkertaisuus, rauha ja hiljaisuus ovat jokaisen saavutettavissa.

Jos haluat tutustua omaan syvimpään itseesi ja hiljentyä Jumalan kasvojen edessä, sinun kannattaa kokeilla meditaatiota. Ryhmä voimistaa ja tukee omaa harjoitusta.

Miten meditoidaan?

Meditaatio on ruumiin ja mielen täy­dellistä hiljaisuutta. Ruumiin hiljaisuuden saavutamme olemalla liikkumatta. Niinpä kun aloitat meditaation, käytä hetkinen mukavan asennon löytämiseen. On tärkeää, että selkäsi on mahdol­lisimman suorana. Ensimmäiseksi opettele siis istumaan täysin hiljaa paikallasi. Silmien tulisi olla kevyesti suljettuna.

Tien mielen hiljaisuuteen löydät sanomalla hiljaa, syvällä mielessäsi sanan tai lyhyen lauseen, jota toistat yhä uudelleen ja uudelleen. Rukoussana, jota John Main ehdottaa käytettäväksi, on arameankielinen sana ”maranata”. Toista sanaa painottaen yhtäläisesti jokaista neljää tavua: ma-ra-na-ta. Sano sana ääneti, sisäisesti. Lausu sanaa medi­taation (20-30 minuuttia) alusta loppuun. Päästä irti ajatuksistasi, mielikuvistasi, Toista sanaa syvällä sisimmässäsi ja kuuntele sitä.

Johannes Cassianuksen ajatuksia mantrasta

Mielen tulisi lakkaamatta tarttua tähän sanaan, kunnes se sanan jatkuvan toistamisen ja yhä uu­delleen lausumisen vahvistamana päästää irti ajatusten ja mielikuvien runsaudesta. Kun mieli rajoittuu tämän yhden sanan köyhyyteen, se toteuttaa Vuorisaarnan ensimmäistä autuaaksijulis­tusta. Jeesus sanoo: “Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta”. (Johannes Cassianus, n. 400 eKr., Conference 10:11.)

Kun olet aloittanut tämän yksinkertaisen päivittäisen harjoituksen, seuraavat ohjeet auttavat sinua syventämään kokemustasi. Ensinnäkin, älä arvioi edistymistäsi. Epäonnistumisen – tai on­nistumisen – tunne voi haitata keskittymistäsi kaikkein eniten. Älä odota tai etsi ”kokemuksia” meditoidessasi. Sinun ei pidä odottaa tapahtuvaksi yhtään mitään. Tämä saattaa aluksi tuntua oudolta, koska hiljaisuuden kokeminen on niin vierasta useimmille meistä ja niin erilaista kuin mitä ehkä ajattelemme rukouksen olevan. Emmekä ole tottuneita olemaan yksinkertaisia.

Vaitiololla, hiljaisuudella ja yksinkertaisuudella on kuitenkin perimmäinen tarkoituksensa. Eräässä vertauksessaan Jeesus kuvaa taivasten valtakuntaa siemeneksi, jonka kylväjä kylvää maahan. Hän jatkaa sitten tavallista elämäänsä ja samanaikaisesti siemen kasvaa hiljalleen, kyl­väjän tietämättä miten. Tämä sama tapahtuu meille, kun rukoussana juurtuu yhä syvemmälle sydämiimme. Ja kuten vertauksessa, kasvun merkit ilmaantuvat aikanaan. Et aina huomaa niitä itse meditaatiossa, mutta huomaat niitä elämässäsi. Alat korjata hengen hedelmiä, huomaat kasvavasi rakkaudessa. Mikäli joskus luovut meditaation harjoittamisesta – päiväksi, kuukaudeksi tai vuodeksi – yksinkertaisesti vain palaa siihen uudelleen, luottaen sisällämme ja keskellämme asuvan Pyhän Hengen rajattomaan armoon.